Tosiaan, siitä perjantaista... 13.3. ja kai ihan vaan sen takia tuli tehtyä aika jattelematon lupaus :D Ja aion nyt tällä kertaa tosiaan oikeasti vetää tän jutun loppuun asti. Turhan monta kertaa oon jättänyt näitä asioita puolitiehen, vaikka tiedän kyllä mikä on yksi mun suurimmista unelmistani. Perjantaina vaan tuntui siltä että palaset loksahti kohdalleen, ja kun ajattelin vähän asiaa pidemmälle, päätin että tähän on nyt pakko ryhtyä ihan tosissaan ja "täysin rinnoin", niinku Jere varmaan sanoisi. Kirjoitin vielä yhden vihkon kanteen että sitoudun viemään tämän loppuun asti... ja nimmari loppuun. Niin että nyt se sitten on pakko tehdä, kun on oikein kirjallisia todisteitakin. Kerrankin en voi paeta sitä joidenkin typerien tekosyiden vuoksi.

Aluksihan pointti koko hommassa oli se, että voisin myöhemmin lukea tuon merkinnän sen vihon kannesta ja nauraa koko hommalle - onhan se aika outoa että toi pälkähti päähäni just 13.3. perjantaina ;) Nyt kuitenkin tuntuu siltä pelkkien naurujen vuoksi, vaan myöskin siksi koka se nyt vaan on mun unelmani(tai no ei se  varsinaisesti, mutta). Ja ehkä tästä vielä joskus oikeasti tulee jotain, jos teen koko homman kunnolla. Tähän mennessä oon sitten tehnyt suunnitelmia siihen samaan vihkoon lähemmäs pariakymmentä sivua ja aion jatkaa vielä tänäkin iltana ehkä. Pää on niin täynnä kaikkea, mikä pitäisi saada äkkiä paperille ennen kuin unohdan kaiken - sekään ei olisi uutta, ei.

Ainoa ongelma on se, että samaan aikaan pitäisi kehitellä äikän lopputyötä ja ussan projektityötä ja bilsan kansainvälinen koekin ensi torstaina. No mutta toisaalta, kai mulla on aikaa. Ainakin toivon mukaan. En oo saanut vieläkään kirjettä sieltä-yhdestä-paikasta, ja jaksan toivoa ettei sitä tulekaan. Toivoa läytyy, juu, ainakin toistaseksi. Kaikki on alkanut vaan taas rullamaan vähän paremmin, niin olisi aika kamalaa jos nyt yhtäkkiä se yksi taakka rysähtäisi niskaan - tai ehkä pikemminkin selkään. Epätietoisuus kyllä on toisaalta aika häiritsevää, kun ei tiedä että onko sitä tulossa vai ei vai mitä häh. Melkein toivon että niil ois tullu vaikka joku virhe siellä ja ne oiski huomannu ettei se olekaan niin vakavaa että täytyisi niinkin pitkälle kuin mitä se sanoi viimeksi. Ja sehän sanoi "ehkä". Mutta ettei kontrollikäyntiäkään oo ollut? Se vaan on vähän outoa. Kun normaalisti sen on ollut tossa tammikuun tienoilla. Aina välillä kyllä unohdan koko asian, luojan kiitos. Välillä se taas nousee mieleen. Että mitäs ihmettä nyt on tosissaan tapahtumassa?

Taidan käydä nukkumaan, vaik kello onkin vasta... vähän yli yheksän. Tai oikeestaan just siksi. En taida olla kovin kuuluisa aamuvirkeydestä, ja aattelin tehdä muutoksen sen asian suhteen. Uh ja en kyl jaksa lukea tätä läpi :x